- Kattojen huolto- ja saneeraustyöt
- info@savonpinnoitus.fi
- 040 827 3135
Menu
Bitumikatto voidaan kiinnittää alustaan liimaamalla, hitsaamalla, mekaanisilla kiinnikkeillä varmistaen tai joissain tapauksissa pelkästään mekaanisesti.
Puualustaan käytetään yleensä sauma- ja pisteliimausta sekä kiinnitys varmistetaan saumoista mekaanisin kiinnikkein.
Betonialustaan kiinnitettäessä voidaan käyttää kaikkia bitumikiinnitystapoja. Kiinnittymistä voidaan parantaa alustan primerointia käyttäen. Tällöin betonialusta sivellään tai ruiskutetaan bitumilioksella ennen bitumiliimausta. Mekaaninen varmistus on yleistä.
Lämmöneristyslevyn päälle vesieristystä kiinnitettäessä käytetään yleisimmin kauttaaltaan liimaamista ja mekaanisia kiinnikkeitä.
Kaltevuus – VE-luku – VE-luvun mukaiset materiaalit (TL-luokat) -> Alusta tarkentaa materiaalin ja kiinnitystavan
Kattojen jyrkkyyttä kuvataan VE-luvulla.
Yleisimmin bitumikattojen suunnittelussa käytetty vesieristysluku on VE 80. Tästä jyrkempi katto on VE 60. Tästäkin jyrkempi katto on VE 40. Kun katon kaltevuus on pienempi kuin 1:10 eli VE 10, on kyseessä loiva katto.
Modifioidut bitumikermit luokitellaan neljään tuoteluokkaan. TL 1, TL 2, TL 3 ja TL 4. Eri tuoteluokalle on asetettu erilaiset bitumikermien tuoteluokkavaatimukset. (Suomen rakentamismääräyskokoelma C2 Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998 ja E1 Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet 2002).
Bitumikaton vesieristyksen suunnittelussa ja toteutuksessa materiaalin valinta perustuu Suomen rakennusmääräyksiin ja ohjeisiin kuten VTT SERT R005/01 , Toimivat kato 2006 (Kattoliitto), RIL 107-2000, Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet (Rakennusinsinööriliitto).
| Tuote | Tuoteluokka | Rullakoko | Tukikerros | Kiinnitys alustaan | Käyttökohteet |
| Pintakermi K-PS 170/5000 | TL2 | 8m x 1m | polyesteri | hitsaus | pintakermi monikerroskatteissa |
| Aluskermit K-MS 170/3000K-MS 170/4000 | TL2TL2 | 10m x 1m10m x 1m | polyesteri | bitumiliimaus mekaaninen kiinnitys hitsaus bitumiliimaus | aluskermi monikerroskatteissa |
| Yksikerroskatteet Eurogum Mono 5500 FR | TL1 | 8m x 1m | polyesteri | hitsaus mekaaninen kiinnitys | yksikerroskate |
| Kermiyhdistelmä | VE 20 | VE 40 | VE 80 |
| TL1 |  | | – |
| TL4 + TL3 | | – | – |
| TL4 + TL2 | | | – |
| TL4 + TL1 | | | – |
| TL3 + TL3 | | | – |
| TL3 + TL2 | | | – |
| TL2 + TL2 | | | |
| TL2 + TL1 | | | |
Alustalla tarkoitetaan sitä rakenteen ylintä kerrosta, minkä päälle kermi eli vesieristys asennetaan. Alusta on yleisimmin lauta tai rakennuslevy, mineraalivilla (kovavilla), betoni ja kevytsora tai saneerauksissa vanha bitumikate. Lisäksi käytetään mekaanisia kiinnikkeitä.
Kattoasennusten turvallisuuteen liittyy niin suojainten käyttö, paloturvallisuudesta huolehtiminen kuin putoamissuojauksesta ja turvallisesta kulusta huolehtiminenkin. Savon Pinnoitus Oy:n ammattitaitoiset asentajat osaavat ottaa nämä asiat huomioon.
Vuodenaikojen vaihtelu vaikuttaa paloriskiin. Kuivana aikana (sateisuus, ilman suhteellinen kosteus, tuulisuus) vaikuttavat rakenteiden kosteuteen ja näin ollen paloriskiin.
Rakenteissa saattaa olla linnunpesiä, tervapaperia, pölyä, kasvijätteitä (esim. villiviini) tai tiedostamattomia ilmakanavia (joissa on kova veto), joten noudatetaan varovaisuutta ja oikeita työmenetelmiä.
Tuulenpuuska voi heittää liekin pois hallusta ja aiheuttaa paloriskin.
Läpivientejä tehtäessä rakenteita puretaan työn etenemän mukaan, jotta kuivia ja suojaamattomia rakenteita ei tule esille aiheuttamaan palo tai sääriskiä.
Korkeat pystypellitykset ovat paloherkkiä (voimakas veto).
Riskipaikoilla kermi lämmitetään muualla, ja vasta sen jälkeen se asennetaan paikoilleen.
Työkalut (esim. jauhesammuttimet, vesilähteet, purkukalusto, tulityövälineet, työturvallisuusvälineet yms.) on aina suojattava, käytettävä, kuljetettava, huollettava, ja tarkistettava huolella, jotta ne ovat aina toimintakuntoisia.
Paineellinen vesiletku, sankoruiskun tms. ensisammutusvälineistö tulityökohteessa lisää tulityön turvallisuutta ja nopeuttaa mahdollisten palonalkujen sammutusta ja näin ollen varmentaa häiriöttömän toiminnan alapuolisissa tiloissa. Tämä on tilaajan harkinnassa oleva lisävarotoimi.
Tilaajaa suositellaan tekemään ilmoituksen paloviranomaisille ja vakuutusyhtiölle tulitöistä kiinteistössään.
Katto- ja vedeneristystöissä noudatetaan voimassa olevaa ”Katto- ja vedeneristystöiden tulityöt” -suojeluohjetta kokonaisuudessaan. Seuraavassa on ko. suojeluohjeen perusvelvoitteita.
Jokaisella alan tulitöitä tekevällä työntekijällä on voimassaoleva tulityökortti. Kortin saamisen edellytyksenä on Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton (SVK) vaatiman tulityötutkinnon suorittaminen hyväksyttävästi. Tulityötutkinnon suorittaminen osoittaa, että henkilö ymmärtää avotulen käyttöön liittyvät riskit ja tietää perustoimenpiteet sekä työtavat, joilla turhia riskejä karttaen tulityöt suoritetaan mahdollisimman turvallisesti.
Tulityölupa laaditaan ennen töiden aloittamista. Tulityöluvan tarkoitus on, että työkohteen mahdolliset riskit kartoitetaan ennen työn aloittamista, jotta vältytään turhilta vahingoilta. Tulityölupamenettelyllä varmistetaan myös se, että tilapäisellä tulityöpaikalla on vaadittavat turvavälineet ja työntekijöillä on katto- ja vedeneristystöiden tulityökortit, sekä se, että kiinteistön asioita hoitavilla henkilöillä on tietoisuus tapahtuvista tulitöistä.
Tulityöluvassa määritetään, kuka vastaa jälkivartioinnista sekä jälkivartioinnin pituus. Joissain kohteissa on syytä noudattaa suojeluohjeen vähimmäismäärän (1 tunti) ylittävää jälkivartiointia. Tästä erityisjärjestelystä sovitaan tilaajan edustajan kanssa.
Tavanomaisten sammuttimien hankkiminen kattotyömaalle kuuluu urakoitsijalle. Sen sijaan erityisvarustuksen hankkimisesta sovitaan tilaajan edustajan kanssa.
Kattotöissä työturvallisuuden kannalta oleellisia asioita ovat putoamissuojaus ja nousutiet. Lisäksi huomioidaan osana työturvallisuutta työn suoritusjärjestys, tavaroiden sijoittelu katolle, työmaan siisteys, rakennukseen johtavien kulkuteiden suojaaminen sekä riittävän turva-alueen varaaminen rakennuksen ympärille. Katon liukkaus vaihtelee katon eri osien välillä, säätilan, vuorokausiajan ja vuodenajan mukaan. Turvavarustuksen käyttö, huolto ja kunnossapito on jokaisen asentajan luonnollinen rutiinitoimi.
Pääsääntönä pidetään sitä, että reuna-alueille, joista voi pudota, rakennetaan työturvallisuusmääräysten mukaiset kaiteet. Kaiteiden asentamisesta voidaan poiketa, jos vapaata pudotusta on alle kolme metriä ja alla on tasainen maa. Jos alla on vettä tai louhikkoa tms. on putoamissuojaus tehtävä aina. Työskentelyaluetta voidaan rajata esim. lippusiimalla, joka estää kulun 1,5 metriä lähemmäksi reuna-aluetta. Kaiteiden siirron voi tehdä esim. tulivartion aikana, tai muulloin, kun on sopiva hetki. Siirto oikein toteutettuna ei haittaa asennustyötä.
Aukot suojataan joko siten, että ne peitetään riittävän tukevasti ja merkitään tai niiden ympärille rakennetaan kaiteet tai vastaava putoamisen estävä suojaus. Aukkojen päällä oleville kansille astumista tai istumista vältetään. Turvavaljailla varmistetaan turvallisuus työskenneltäessä alueilla, joissa kaiteiden käyttö ei onnistu. Työturvavarustus pitää olla aina katon siinä osassa, missä työskentely on käynnissä.
Kulku katolle järjestetään sisä- tai ulkopuolelta ensisijaisesti rakennuksessa olevia kiinteitä kulkuväyliä käyttäen. Ellei niitä ole, on rakennettava työnaikainen kulkutie. Useimmiten tulee kyseeseen työturvallisuusmääräysten mukainen porrastorni. Talotikkaat eivät yleensä täytä työturvallisuusmääräysten vaatimusta turvallisesta kulkutiestä, mutta niitä voidaan käyttää, mikäli työmaa katsotaan lyhytkestoiseksi tai väliaikaiseksi.
Osana kattotöiden turvallisuutta niin työntekijöiden kuin kiinteistön käyttäjienkin kannalta on työmaan hyvä järjestys ja siisteys. Tavarat sijoitetaan katolle siten, että ne eivät kaatuessaankaan putoa tai lähde vierimään katolta alas. Kaikki irrotetut rakenteet ja materiaalit varastoidaan niin, että mahdolliset kovatkaan tuulenpuuskat eivät lennätä niitä pois työmaalta. Jätteet lajitellaan asianmukaisesti ja toimitetaan kierrätykseen.
Räystäspellin kallistuksen katolle on oltava kaatava (>1:6). Räystäspellin ja seinän väliin on jätettävä vähintään 50 mm tuuletusrako. Räystäille asennetaan tarvittaessa myrskypelti. Räystäspellin on ulotuttava vähintään 70 mm seinärakenteen yläreunaan.
Räystäspellityksen vaakaosaan ei saa jäädä kourua josta vesi ajan mittaan pääsee valumaan peltien poikittaissaumoista rakenteisiin. Jos räystäspellityksissä käytetään anodisoitavaa alumiinipeltiä, sen paksuus on 1,5 mm. Anodisointi tehdään taivutusten jälkeen.
Suojapelti kiinnitetään tiivistekantaruuveilla, joiden väli on enintään 400 mm reunasaumalla, kiinnityspeltilistaan tai enintään 400 mm:n välein. Asennus vaatii erityistä huolellisuutta.
Pellin yläreunan on oltava tiivis. Tarvittaessa seinään ajetaan viistoura ja pellin asennuksen jälkeen liittymäkohta tiivistetään saumamassalla. IV- laatikoiden yms. kulmiin on tehtävä hakasaumat. Kiinnikemäärä, -tiheys, -laatu ja -asettelu noudattaa vallitsevaa rakennusohjeistoa.
Lähde: Varsinaisbitumi Oy
